3/01/2016

Helmikuu oli ja meni...ja muutama kuva keittiön muutoksesta





 MOIIIII!

Helmikuu
 
Onpas SIITÄ vierähtänyt tovi, kun olen ehtinyt viimeksi postaamaan. Kaikennäköistä sattunut ja tapahtunut. Pikkumiehemme on vihdoin oppinut nukkumaan yönsä! Huh! Olin jo unohtanut, miltä tuntuu nukkua kokonainen yö putkeen. Onhan se vaan aika luksusta tähän arkeen! Nyt sujuu arjen pyörityskin hieman paremmalla energialla, eikä löydy läheskään niin usein kaukosäädintä jääkaapista jne. :D On hän oppinut konttaamaan ja kävelemäänkin tukea vasten. Neljä hammasta on ilmestynyt suuta koristamaan.  Helmikuussa pääsin myös viettämään piiiiitkästä aikaa iltaa ihanien tyttösten kanssa ja tulipahan käytyä konsertissakin. Sain nauttia myös rakkaan kummipojan ja hänen veljensä seurasta kokonaisen viikonlopun. Siinä ei paljoo sohva takapuolta ehtinyt nähdä, mutta olihan meillä hauskaa! :) Testasin J:n kanssa laitesukellustakin ja kyllä se vesi taitaa olla mun elementti. Vielä kun ne maisemat vaihtuu niistä altaan pohjalla lojuvista pompuloista johonkin aivan tuntemattomaan ja uskomattomaan.. Voin vain fiilistellä ennen kuin sinne asti päästään.. ;)

Helmikuuta voisin kutsua myös rytminkorjauskuuksi. Mulla tahtoi mennä koneella kukkuessa pitkälle yöhön, joten opettelin menemään taas aikaisin nukkumaan. Ja kyllähän se onnistuikin ja aion nyt pitää siitä kiinni. Pitää keksiä uudet ajat tälle blogitouhulle. Jotenkin tuntuu myös, että ajatukset harhailee sinne ja tänne. Kovasti alkanut mietityttään sekin, mikä musta isona tulee. Itsetutkiskelun aikaa siis... Mut mut.. Mennäänpä siihen postaustaukoon. Oikeastaan isoin syy, miksen ole postannut vähään aikaan, on kameran rikkoutuminen. Tipautin sen jalustalta puolestatoista metristä ja arvaattehan kuinka kävi. Virtapiiri sekä bajonetti sökönä. Kamera kävi mutkan huollossa ja kyllä sitä on nyt räpsitty kuvia taas oikein olan takaa.  Jatkuvaa jumppaamistahan se on tuon kameran kanssa. Pitäneekö lähtee jollekin kuvauskurssille, kun tämä itseopiskelu on niin hidasta... :D


Keittiön muutos 

Mut joo, aiemmassa postauksessa silloin mainitsin, että keittiöön tehdään pikkanen ilmeen kohotus projekti. Eli se pystyraitatapetti on nyt GONE! Tai siis se jätettiin maalin ja tasoitetapetin alle. Aiempi tapetti oli siis vinyyliä, eikä suostunut lähtemään irti. Olisi pitänyt ensin repiä päällimäinen kerros pois ja sitten vasta tapetinpoistoaineella loput. Kärsivällisyys ei meillä tähän riittänyt, joten päädyttiin tasoitetapettiin, joka kiinnitettiin liimalla. Tulos on ok. Pikkasen paistaa saumat joistain kohti auringonvalon osuessa, muutoin niitä ei huomaa. Onneks taulut on keksitty...

Laitoimme kaksi kertaa niin pohjamaalin kuin varsinaisenkin maalin. Ei paista tapetti alta. Listat maalasin myös. Välitilaan laitettiin Tunto Hienolla vaalean harmaa pinta. Tein pinnan tapettilastalla kolmiulotteiseksi. Lopuksi vielä lakkasin pinnan kosteuden ja roiskeiden suojaamiseksi kirkkaalla huonekalulakalla. Halusin mahdollisimman vaalean sävyn, ettei se paista silmään suikalemaisena laatikkona tason päällä. Ja hyllyt kivasti häivyttävät valkoisen ja harmaan pinnan saumat. Kylläpä tuli keittiö/ruokailutilakompleksista sitten kertakaikkiaan avaran ja valoisan näköinen. Oon kyllä enemmän kuin tyytyväinen tähän lopputulokseen.




 


Luovuttiin keittiön yläkaapeista eli nyt mennään sitten trendien mukaan siinä kohtaa. Ja kuinka ollakaan, tuntuupa ihan eri tilavalta. Ja tulihan tossa muutoksessa tasotilaa ihan konkreettisestikin lisää. Nyt siinä mahtuu vaikka lapset läksyjään puuhaamaan, kun jostain syystä ei oma huone siihen hommaan kelpaa..

Avohyllyille pikkutavarat ja siinä se. Ylemmässä kuvassa olevan hyllyn väkersimme itse ja maalasin sen spaymaalilla mustaksi.


Tällä puolella seinällä on Essemin Classic 650S kenkähylly. Erityisesti tykästyin tuohon verkkorakenteeseen. Se ei tuki seinää ja on kevyen näköinen. Passeli keittiöön, jos unohtaa ne kengät sinne eteiseen. :D







Mustan ja valkoisen maalipinnan raja ei ollut tasainen. Halusin siihen jonkun listan virkaa hoitavan saumaa peittämään. Puulista ei käynyt päinsä, sillä sitä ei missään muussa seinässä ole tuossa kohtaa. Ja oishan se ollut aika pliisu. Sain ajatuksen, että laitetaanpas siihen kangasjohto ja oikein johtokiinnikkeilllä. Mitään muuta virkaa sillä ei siis ole. Köyttäkin mietin, mutta ehkä se olisi ollut pikkasen liian raflaava.


Nämä House Doctorin lasipurkit ovat kyllä melkoisen kivat! Ruskea lasi sopii hyvin näiden kylmien sävyjen rinnalle tuomaan vähän lämpöä.








Tässä näkyy paremmin välitilan harmaa pinta. Mietin tässä, että laitanko ollenkaan verhoa tuohon ikkunaan. Valoisampaa olisi kyllä näin.








Nämä komistukset ovat industrial henkiset Oxford nivelvalaisimet. Asennusvaiheessa huomattiin, että aiemmat lednauhat ovat toimineet tasavirralla, joten haimme Bauhausista 12 voltin tasavirralla toimivat lamput. Kivasti antavat kohdevaloa ja ylipäätään tila on nyt paremmin valaistu kuin aiemmin.




Eka omaan kotiin tehty remontti takana ja jäi ihan luottavaiset tunnelmat jatkoon. Monenlaista pähkäilyä, mutta myös isoja onnistumisen kokemuksia herättävää toimintaa tuo remonteeraaminen. Kohti seuraavia projekteja siis! :)